Meriklusteri ja merialojen kouluttajat kutsuivat kansanedustajat, eduskuntaryhmien henkilöstöä sekä erityisesti liikenne- ja viestintävaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja puolueiden puheenjohtajat Arkadianmäen lähetystöjen vastaanottosaliin vastaanottamaan ajankohtaista tietoa meriklusterin toimintaympäristön kehittämistarpeista. Tilaisuuden fokuksena oli merenkulun älykäs tulevaisuus.
”Merikuljetusten merkitystä Suomen kansantaloudelle on mahdotonta korostaa liikaa. Olemme tavaraviennissä ja -tuonnissa täysin riippuvaisia merikuljetuksista. Myös meriteknologia – laivanrakennus ja muu meriteknologiateollisuus – on suomalaisen hyvinvoinnin peruspilareita, niin työllistäjänä kuin vientitulojen tuottajana ja vaihtotaseen vahvistajana,” painotti tilaisuuden avannut Satakunnan Ammattikorkeakoulun yliopettaja Sauli Ahvenjärvi.
Merenkulkuala on tällä hetkellä murroksessa. Liikenteen digitalisaatio- ja automatisaatiokehitys tulee koskettamaan voimakkaasti meriliikennettä, meriteollisuutta ja koko meriklusteria. Murros on sekä haaste että mahdollisuus, ja siihen on varauduttava. On hyvä huolehtia siitä, että sopeutuminen muutokseen tapahtuu hallitusti. Mutta vielä parempi on toimia aktiivisena muutoksen toteuttajana ja sen ohjaajana. Suomella on erinomaiset lähtökohdat muutosvaiheen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen niin laivanrakennuksen, korkean meriteknologian kuin merialojen koulutuksenkin alueilla.
Kehittyvä teknologia vaatii uudenlaista osaamista. Erityisesti merenkulku vahvasti säänneltynä liikennemuotona on haasteen edessä. Hidasliikkeinen kansainvälinen sääntely ja siihen sidoksissa oleva alan koulutus eivät saa jäädä kehityksestä jälkeen ja sitä jarruttamaan. Edelläkävijyys koulutuksen uudistajana ja Suomen maine korkeatasoisen koulutuksen maana luovat mahdollisuuksia koulutusvientiin.
Suomalaiset varustamot maailman kärkeä
Suomen Varustamot ry:n johtava asiantuntija Sinikka Hartonen korosti, että Suomen haasteellisten navigointiolosuhteiden ja kansallisen huoltovarmuuden johdosta on tärkeää turvata riittävä suomalainen osaaminen sekä merihenkilöstön ja hyvin jäissä kulkevan aluskapasiteetin saatavuus myös tulevaisuudessa. Varustamoiden rooli meriklusterin kasvussa on ollut keskeinen. Kotimaiset alukset ovat vuosien ajan olleet eturintamassa, toimien referensseinä meriteollisuudelle ja mahdollistaen uusien innovaatioiden sekä teknologisten ratkaisujen syntymisen ja kaupallistamisen. Suomalaiset varustamot ovat olleet maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käytössä. Jatkuvasti kiristyviin päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää varustamoilta lisäinvestointeja, joita voidaan edesauttaa ja vauhdittaa muun muassa kehittämällä Green Bond – rahoitusinstrumentteja ja muovaamalla Finnveran rahoitusehtoja. 
Puheenvuorossaan Meriteollisuuden vt. toimitusjohtaja Henrik Bacher nosti esiin, miten tutkimus ja kehitys ovat investointeja tulevaisuuteen ja luovat uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia. Samalla hän painotti, miten ennennäkemätön noususuhdanne jatkuu ja osaajia tarvitaan. Erityisesti muuntokoulutuksiin ja täydennyskoulutuksiin onkin nyt panostettava.
Suomen Satamien toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä tähdensi, miten tärkeää Satamille on se, että infrastruktuurin investoinneille on valtion vuotuisessa budjetissa osoitettuna riittävät kunnossapidon ja kehittämisen resurssit. Satamayhtiöt vastaavat oman väyläalueensa investoinneista ja valtio vastaa omasta osuudestaan mm. meriväylän ruoppauksessa. Laivakoon edelleen kasvaessa meriväylien syventämiselle ja laiturien pidentämiselle on jatkuvaa tarvetta. Älykkään meriliikenne edellyttää investointeja myös väylien sisältämään älyyn. Satamat hallinnoivat oman alueensa raideinfraa ja siten vastaavat investoinneista myös yksityisraiteisiin.
Meriklusterin puheenvuorojen jälkeen luovutettiin yhteinen vetoomus, johon kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien edustajat vastasivat kukin vuorollaan myös säestäen Suomen kilpailukyvyn ja koulutuksen merkitystä muuttuvassa maailmassa.
Nelituntinen tilaisuus kiinnosti kiitettävästi merkittävää joukkoa kansanedustajia ja heidän avustajiaan. Tilaisuudessa arvioitiin käyneen runsaat viitisenkymmentä eduskuntalaista.
Paikalle oli järjestetty myös minimessut, jossa toimintaansa esittelivät myös Meriklusterin yhteistyöhanke, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Rauma Marine Construction, Trafi ja Rolls-Royce autonomisen laivan demolaitteineen sekä Steerpropin CRP potkurilaitteen malli.
Meriklusterin puolesta erityiskiitos kansanedustaja Kristiina Saloselle ja viime kauden kansanedustaja Sauli Ahvenjärvelle tilaisuuden järjestelyistä.
