Suomen meriklusterin suurimpia elinkeinoja edustavat Suomen Varustamot, Suomen Satamat ja Meriteollisuus ry järjestivät tiistaina 21.11 Meriakatemian kansanedustajille jäänmurtaja Urholla. Tilaisuuteen osallistui kansanedustajia ja merialaa edustavia virkamiehiä.
Kuva: Osallistujat menossa jäänmurtaja Urholle.
Suomen Varustamoiden Tiina Tuurnala, Annaleena Mäkilä Suomen Satamista ja Elina Andersson Meriteollisuus ry:stä alustivat ajankohtaisista merenkulun ja meriklusterin teemoista. Meriklusteri työllistää lähes 50 000 ihmistä suoraan ja välillisesti vielä huomattavasti enemmän ympäri maata. Tuurnalan puheessa korostui merenkulun merkitys Suomelle sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset merenkulkuun. Venäjän hyökättyä Ukrainaan merikuljetusten merkitys on kasvanut entisestään, nyt jo yli 95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse, tuonnista jopa 98 prosenttia. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset merenkulkuun herättivät laajaa keskustelua. Itämeren olosuhteiden vaativuus sekä Suomen suhteellinen kilpailukyky nostettiin myös esiin, mikä on tärkeä huomioida myös kansainvälisissä säädöksissä.
Mäkilä kertoi toimintaympäristön muutosten vaikutuksista satamien toimintaan sekä satamien uudenlaisesta roolista energiamurroksessa. Mäkilä nosti esiin vihreän siirtymän edellyttämät investoinnit muun muassa uusien käyttövoimien jakeluinfraan sekä tuulivoiman potentiaalista satamien näkökulmasta. Anderssonin puheessa korostui meriteollisuuden tärkeä rooli viennissä sekä Suomen edelläkävijyys useilla meriteollisuuden segmenteillä maailmanlaajuisesti. Andersson totesi, että suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia ja totesi lopuksi, että merenkulku on suurien muutosten edessä ja Suomella on mahdollisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä.
Eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska nosti kommenttipuheenvuorossa esille merikuljetusten jatkuvuuden merkityksen huoltovarmuuden varmistamisessa sekä Suomen sijainnin haasteet kilpailukyvyn näkökulmasta. Ovaska painotti olosuhteiden ja sijaintimme huomioimista EU- ja kansainvälisessä sääntelyssä, lisäten, että merenkulun sääntelyn tulisi ensisijaisesti olla globaalia. Ovaska päätti kommenttipuheenvuoronsa todeten, että merenkulusta puhuttaessa kysymys on koko Suomen huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.
Kuva: Eduskunnan Meriryhmän puheenjohtaja Juha Viitala ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska matkalla jäänmurtaja Urholle.
Jäänmurtaja Urholla Arctian toimintaa esitteli toimitusjohtaja Maunu Visuri . Arctian rooli huoltovarmuuden kannalta on elintärkeä ja Visurin mukaan ilmastonlämpeneminen ei kuitenkaan vähennä jäänmurron roolia, vaan ennemminkin sen rooli on entistä tärkeämpi, kun alusten jäissäkulkukyky heikkenee ympäristösääntelyn myötä. Arctian vierailulla osallistujat saivat myös nähdä jäänmurtajan komentosillasta konehuoneeseen.
Kuva: Osallistujat pääsivät katsomaan Urhon konehuonetta.
Meriakatemia jatkoi myöhemmin iltaansa Wärtsilän kampuksella, jossa Roger Holm, Marine Solutions -liiketoiminnan johtaja esitteli Wärtsilän roolia merenkulun murroksessa ja kertoi uusien polttoaineiden käyttöönotosta ja tulevaisuudennäkymästä. Illan päätteeksi kuultiin eduskunnan Meriryhmän uutta puheenjohtajaa kansanedustaja Juha Viitalaa.
Kuva: Roger Holm, Marine Solutions -liiketoiminnan johtaja Wärtsilä
Kuva: Meriakatemian osallistujat ryhmäkuvassa Urhon komentosillalla.
Merenkulun säätiö mukana rahoittamassa Suomen Meriklusterin tapahtumia.
