Finland’s maritime cluster is one of the country’s most significant business sectors with annual revenues of EUR 13 billion. The Finnish Maritime Cluster’s unique strength is the exceptionally open-minded collaboration between entities, enabling innovative experimentation. Read about the innovations, companies and collaborations in the newly published Yearbook 2019: https://fmc-yearbook.com
The Commission has also opened a Horizon 2020 Call for the areas of Mobility for Growth, Green Vehicles and Automated Road Transport for a total of EUR 162 million.
Under the heading Mobility for Growth, the Call includes
for the maritime transport sector MG-2-6-2019
The deadline to submit single or two stage proposals for all calls is 25 April 2019.
More information here.
The European Commission has published the CEF Transport Call for 2019, which has a budget of EUR 65 million for works and studies on the comprehensive network, including inland waterways, connections to and the development of maritime ports (Core ports are not eligible for this Call).
The submission period will open on 8 January 2019 and deadline for submission is on 24 April 2019.
For Inland waterways, the focus is on the following:
Support is aimed at preparing strategic investments on cross-border inland waterways projects, in line with the Naiades II policy framework adopted by the Commission on 10 September 2013.
Actions shall concern one or more infrastructure improvements on cross-border sections as follows
Studies and/or works concerning inland ports shall not be financed under this priority.
For maritime ports, the focus is on the following infrastructure improvements:
Support will not be granted to Actions related to:
More information here.
The Commission is organizing a virtual information day on 17 January. If you want to participate, you will have to register once the registrations are open.
Breaking Waves 2018 -konferenssi toi Euroopan meriklusterin merkittävimmät toimijat Helsinkiin osana kansainvälistä teknologiatapahtuma Slushia. Kaksipäiväinen tapahtuma alkoi lähes 30 merialan vaikuttajan ajatuspajalla, johon osallistui laaja-alainen joukko päätöksentekijöitä 11:sta eri maasta.
Ajatuspajassa nostettiin esiin alan keskeisimpiä haasteita ja etsittiin yhdessä ratkaisuja niihin. Keskeisimpiä aiheita olivat kestävyys, teknologian kehitys alalla ja uudet innovaatiot. Kaikki ajatuspajaan osallistuneet olivat samaa mieltä siitä, että alalla on tarve reagoida aikaisempaa tehokkaammin muuttuviin tarpeisiin. 
Kaikki toimijat näkivät avoimen keskustelun sekä alan sisällä että sen ulkopuolella tärkeänä osana kehitystyötä. Tiivis dialogi päättäjien, uusien toimijoiden ja startup-yritysten sekä asiakkaiden kanssa on välttämätön osa kehitystyötä. Datan kerääminen ja sen tehokas hyödyntäminen nähtiin yhtenä ratkaisuna. Merenkulku on tällä hetkellä jatkuvassa murroksessa ja tiivis yhteistyö mahdollistaa uusien ideoiden ja innovaatioiden tehokkaamman hyödyntämisen.
Breaking Wavesin toinen päivä keräsi lähes 300 merialan asiantuntijaa seminaariin, jonka avasi Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb. Stubb korosti puheessaan digitalisaation aiheuttamaa murrosta yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Digitaalista vallankumousta läpikäyvässä maailmassa syntyy valtatyhjiöitä, tällöin on toimittava nopeasti ja rohkeasti, kuitenkaan eurooppalaisia arvoja unohtamatta, Stubb sanoi.
Toisena keynote-puhujana kuultiin Clarckson Researchin Martin Stopfordia, jonka analyysissä merialan tulevaisuudesta tuli ilmi ennen kaikkea muutostarpeet. Kuinka saavuttaa IMO:n asettamat merenkulun päästörajat, tehostaa merenkulun pitkäntähtäimen strategiaa ja millä tavalla kehittää osaamista ja organisaatioita, jotta nämä tavoitteet saavutetaan? ”Meidän on uudelleenajateltava koko merialan rakennetta, niin henkilöstö- kuin organisaatiotasolla, jotta saavuttaisimme tavoitteet”, Stopford tähdensi.
Digitalisoituminen oli siis päivän kärkiteema. Hyvänä esimerkkinä tästä oli Rolls Roycen ja Finnferriesin esittelemä heidän aikaisemmin tällä viikolla suorittamansa maailman ensimmäinen, täysin autonomisesti operoitu, lautta-aluksen navigointi Turun saaristossa.
Merialan uusia innovaatioita esitteli myös Norsepower, Dimecc, Cargotec sekä Wärtsilä.
Yhteistyö on tärkeintä
Konferenssin paneelissa käytiin läpi edellisen päivän ajatuspajan tuloksia. Paneelissa edustettuina olleet Magda Kopczynska Euroopan komissiosta, Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola, Hampurin sataman johtaja Jens Meiersekä ESCA: pääsihteeri Martin Dorsman olivat yhtä mieltä siitä, että muutos lähtee ihmisistä. Meriala kaipaa uusia tekijöitä, uusia innovaatioita ja uutta tapaa ajatella. Koulutus ja nuorten saaminen alalle on ensisijaisen tärkeää.
Tilaisuus päättyi hyvään esimerkkiin yhteistyöstä, kun Turku Science Parkin ja Avanto Venturesin organisoiman meriteollisuuden kiihdytysohjelman Maritime Acceleratorin voittajat julkistettiin. Kansainväliset meriteollisuuden kärkiyritykset Royal Caribbean, Wärtsilä ja Meyer Turku valitsivat Suomen ensimmäisen meriteollisuuden yrityskiihdytysohjelman päätteeksi suosikkinsa uusista yhteistyökumppaneistaan.
Tapahtuman toteutti Suomen Meriklusteri, eli Suomen Varustamot, Meriteollisuus ry, Suomen Satamaliitto, Satamaoperaattorit, Merenkulun säätiö ja Centrum Balticum -säätiö. Yhteistyössä Maritime Accelerator, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, EMKR sekä Helsingin kaupunki.
Kun ajatellaan tulevaisuutta, ajatellaan mahdollisuuksien paljoutta, eikä vain yhtä ennakoitavaa todellisuutta.
Suomen Meriklusterin ja Centrum Balticumin lokakuussa järjestämässä ’Maritime Futurescapes 2050’ –työpajassa yli 30 merialan asiantuntijaa kokoontui yhteen konkretisoimaan erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Työpajan luotsasi Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Black Swans -osuuskunta ja lopputulokset herättävät kiinnostavia mielikuvia – ja toivottavasti myös keskustelua – meriklusterin tulevaisuudesta.
Kun tulevaisuus nähdään erilaisten vaihtoehtojen rykelmänä, mahdollistaa se nykyhetken päätösten ja säädösten käsittelemisen tavalla, jolla voidaan saavuttaa paras mahdollinen tulevaisuus. Mitä laajempi sidosryhmä osallistuu prosessiin, jossa tulevaisuuksia määritellään, sitä paremmat mahdollisuudet ne on saavuttaa.
Työpajan loppuraportin tulevaisuuskuvat ovat esimerkki siitä, miten tulevaisuusajattelua voidaan hyödyntää nopeasti muuttuvalla ja monimutkaisella merialalla.
Centrum Balticumin ja Suomen Meriklusterin 9.10.2018 järjestämä tulevaisuustyöpaja keräsi yhteen lähes viisikymmentä merialan asiantuntijaa.
”Ei tulisi kysyä mitä, vaan miten”, korosti Pia Heikkurinen Sitrasta, puhuessaan suomalaisen meriklusterin tulevaisuudesta.
Mooren laki on monelle tuttu. Sen mukaan transistorien lukumäärä mikropiireissä kaksinkertaistuu kahden vuoden välein. Laki on pitänyt pitkään paikkansa ja monella muulla teollisuuden alalla kehitys on ollut yhtä hurjaa. Suomen Varustamojen johtava asiantuntija Sinikka Hartonen kuitenkin muistutti, että kehityksen vauhti ei päde kaikkeen. ”Jos Mooren laki pätisi esimerkiksi vuoden 1971 Kuplavolkkariin, kulkisi Kupla 300.000 kilometriä tunnissa, litralla bensaa ajaisi miljoonia kilometrejä ja se maksaisi noin neljä senttiä”, Hartonen kevensi. Hartonen toi esityksessään esille keskeisiä meriklusterin tulevaisuutta koskevia kysymyksiä: vaihtoehtoiset polttoaineet, optimisointi, yhdistettävyys ja ennen kaikkea digitalisaation mahdollistaman ”digitaalisen mallin.” Tulevaisuudessa rahtilaiva ei enää ole kuin saari, vaan laivan tekniikkaa voidaan reaaliajassa seurata.
Leena Jokinen Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskukselta esitteli tulevan kymmenen vuoden aikajänteellä vaikuttavat muutosvoimat. Jokisenkin listalla ensimmäisenä oli fossiilisten polttoaineiden korvautuminen uusiutuvilla. Hartosen tapaan myös Jokinen peräänkuulutti uusien innovaatioiden kykyä kaupallistua. “Yhtenä suurimmista riskeistä tällä hetkellä on hitaus reagoida sekä nurkkakuntaisuus, myös koulutuksen ja osaamisen häviäminen Suomesta on estettävä.”
Turun kauppakorkeakoulun Disruption Labin Aki Koponen muistutti, että teknologia on vain yksi tekijä markkinoita mullistavissa innovaatioissa. ”Oikeiden partnereiden löytäminen on tärkeää, sitouttavan ja asiakasta palvelevan liiketoimintamallin löytyminen elintärkeää muutokselle”, Koponen painotti. Myös Sitran Heikkurinen alleviivasi yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa. ”On luotava ennenkuulumattomia yhteistyökumppanuuksia – tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka osaavat yhdistellä pisteet oikein.”
Visioista käytäntöön
ECOPRODIGI -hankkeen projektipäällikkö Milla Harju esitteli kuinka tulevaisuutta tehdään jo nyt. ”ECOPRODIGI -hankkeessa kehitetään muun muassa 3D -skannausjärjestelmää, jolla voidaan tulevaisuudessa kehittää mainittuja digitaalisia malleja laivoista.” Hankkeen yli kaksikymmentä partneria Itämeren alueelta tulevat toimimaan esimerkkinä globaalille merenkululle.
Puheenvuorojen jälkeen tulevaisuutta tehtiin käytännössä. Osallistujien pientyöpajoissa katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen ja työpajan tulokset julkistetaan marraskuun alussa. Tulokset esitellään joulukuussa myös Suomen Meriklusterin järjestämän Breaking Waves -seminaarin Think Tankissa, johon osallistuu yli kaksikymmentä eurooppalaisen meriteollisuuden vaikuttajaa.